INFOA osa1

Kaytannon asioita Melbournessa:

• Pre-paid-liittyma, Vodafone on ilmeisesti halvin, mutta ei omaa kovin laajaa verkkoa. Telstra kattaa koko maan, mutta on vahan kalliimpi, n. 37 cent/minuutti ja 25 cent/tekstiviesti.
  
• Pankkitili. Australiassa kaikki maksaa, ihan mika asia vaan josta voi ottaa erillisen maksun, niin se kylla myos otetaan. Niinpa lahes poikkeuksetta kaikenlaisesta pankkiasioinnista (kuiten pankkiautomaatien kaytosta) rokotetaan. Jotkut pankit, kuten Commonwealth ja NAB tarjoavat ilmaisia tileja opiskelijoille, mutta niiden asiakaspalvelussa voi olla toisinaan parantamisen varaa, ja niiden valuutanvaihtokurssit ovat surkeat. HSBC on kansainvalinen ja siksi ilmainen ja hyvakurssinen, mutta tilia avatessa taytyy tilille hetkellisesti tallettaa 2.000 AUD. Itse paadyin Bendigo Bankiin, hyva palvelu, hyva valuuttakurssi, kansainvalisen rahasiirron vastaanotto 2-8 AUD. Pankkiasiointi maksaa, mutta pankki maksaa joka kuukausi 4 AUD takaisin asiakkaalle. Ensimmaisen kuuden viikon aikana ei pankkiin tarvitse kiikuttaa henkilollisyystodisteeksi muuta kuin passin, mutta sen jalkeen tulee voimaan ns. 100 pisteen saanto, eli eri henkkareista saa tietyn maaran pisteita, ja niita pitaa esittaan niin monta kunnes tulee 100 pistetta tayteen.
  
• Asunto. Toisin kuin annettiin ymmartaa, soluasunnon loutaminen voi olla melko vaikeaa. Jos siis ei halua asua varsin hitavissa (mutta ihan kivoissa, olen kaynyt visiteeraamassa) opiskelija-asuntoloissa campuksella, kannattaa asunnon haku aloittaa jo kotoSuomesta kasin tai varata ainakin pari viikkoa aikaa ja hermoja asunnon etsintaan. Vuokra maksetaan usein viikottain ja ihan yllattavan usein puhtaalla kateisella. Vuokrataso on talla hetkella Melbourne City Business Districtin ymparistossa 120-170 dollariin viikossa. Vetta kannattaa saastaa ihan jo yleisen viihtyvyyden takia ja lammityksestakin saattaa tulla yllattavan suuri lasku nain talvella.
  
• Lahiliikenne. Exchange Program -opiskelijat ovat oikeutettuja opiskelija-alennukseen lahiliikenteessa. Alennus on 50%, jolloin kuukausilipulle hintaa tulee vahan reilut 50 dollaria eli n.33 euroa. Lahiliikenne verkosto on hyva, mutta paikalliset ratikat ovat JARKYTTAVAN hitaita ja lahes poikkeuksetta myohassa.
  

puhuminen on perseesta

Ihmisista

1. On W, joka on pieni Koreasta adoptoitu saksalaistytto, joka opiskelee samalla linjalla (muttei samoja kursseja. Siita enemman myohemmin.)
2. On H, joka on myoskin saksalaistytto, miella joskus sujuu tosi hyvin ja miulla on tunne etta tullaan hyvin toimeen, mutta vasyneina hetkina kielimuuri on korkea.
3. On yksi kolmesta muskettisoturista, joka on oikeasti poika Mexicosta, elavainen ja tosi hauska, tykkaa juoda, polttaa ja nauraa.
   
4. On I, joka tekee tyoharjoittelua taalla Saksalaisessa Kauppakamarissa (tjms.).
5. On pitka poika Mexicosta, joka tykkaa elekrosta ja tanssimisesta.
6. On valtava maara saksalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia, meksikolaisia, jenkkeja, norjalaisia, tanskalaisia ja britteja vaihtiskohtalotovereita, joiden kanssa olen jutellut enemmain tai vahemman, ja joiden nimia yritan epatoivoisesti muistaa pidempaan kuin kymmenen minuuttia.
7. Ja on luokkatovereista, joista oikeasti vain kourallinen on natiiveja, mutta jotka on avoimia ja mukavia, mutta ystavia? En tieda.

Koulusta
Olen yksi harvoista vaihtareita, jotka suorittavat maisterin opintoja. Olen myoskin ainut vaihtis omilla kursseillani. Luulen sen olevan edukseni, silla ryhmat taalla on melko pienia ja pystytn tustustumaan vahan muihinkin ihmisiin kuin vaihto-oppilaisiin. Se voi olla myos raskasta, silla olen ainut joka on heitetty tahan soppaan kylmiltaan, joten muiden tahdissa pysyminen voi olla raskasta.
Mielenkiintoista on kuitenkin se, etta valtaosa maisterikurssistani on kansainvalisia opiskelijoita lahimaista ja Yhdysvalloista, syyta siihen en voi muuta kuin arvailla. Opiskelu on kuitenkin varsin kallista taalla, ja olen tavannut aika monta australialaista osa-aikaopiskelijaa.
Opetusmetodit, koulurutiinit ja kurssisisallot vaikuttavat kuitenkin aika samankaltaisilta kuin Suomessa; opettajia kutsutaan etunimilla, tunneilla on 80%:n lasnaolopakko eika loppukokeita ole. Koulu on myos ilmeisen intensiivista ja paljon aikaa vaativaa, mutta toisaalta lukukausi loppuu jo marraskuun alussa.
Yksi asia, joka eroaa vanhasta tutusta on suhtautuminen plagiointiin ja viitteiden kayttoon. Asia tuodaan esille useaan otteeseen ja etenkin lahteiden merkitsemiseen Harwardin koulukunnan (mita se sitten ikina tarkoittaakaan) mukaan painotetaan paljon. Tassa varmaankin heijastuu akateemisen opiskelun pidemmat perinteet. Ilmeisesti Aasian maissa asiaan suhtaudutaan melko lailla hollemmin, joka nakyy ongielmina kansainvalisten opiskelijoiden keskuudessa.
Virallisia luentotunteja on vain keskimaarin kolme viikossa per kurssi, mutta niiden ohella odotetaan vahintaan kuusi tuntia itseisopiskelua. Saa nahdan joudunko tipauttamaan yhden kurssin pois, en halua naannyttaa itseani koululla, vaikka kuinka olisikin puolitoista kuukautta lomaa lopussa.